Menu

Astu ajamatkalle Vihulan kartanon Viinamuseossa, jossa kiehtovat viinakokoelmat ja tarinat viinan tuotannon historiasta vievät sinut vuosisatojen perinteiden ja makujen maailmaan. Löydettävää riittää niin Viron ja maailman viinojen, venäläisten laatuluiden kuin maukkaiden maustettuja viinojen ystäville.

Vihulan kartanon Viinamuseossa on neljä erisisältöistä viinakokoelmaa:

  • VIROLAISTEN VIINOJEN KOKOELMA: suuressa salissa
  • ERI MAIDEN MAAILMAN VIINOJEN KOKOELMA: pienessä salissa
  • VENÄLÄISTEN LAATUVIIINOJEN KOKOELMA: venäläisten viinojen huoneessa
  • MAUSTEVIINOJEN KOKOELMA: holvihuoneessa

Nämä kokoelmat heijastavat monien maiden tislaamoperinteitä ja taitoja sekä nykyaikaisen viinatuotannon innovatiivisuutta ja monipuolisuutta.

Alkoholia on osattu valmistaa jo muinaisista ajoista lähtien. Ensimmäiset kirjalliset maininnat alkoholista ovat 800-luvulta, jolloin arabialainen Ragez, suuren Bagdadin sairaalan lääkäri, kehitti menetelmän viinan valmistamiseen. Tuolloin viinaa käytettiin lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Ensimmäiset maininnat viinanpoltosta Vihulan kartanossa ovat 1700-luvun puolivälistä, ja siitä tuli kartanon yksi tärkeimmistä tulonlähteistä 1800-luvulla aina 1900-luvun alkuun saakka. Aluksi viinaa tuotettiin vain kartanon omaan käyttöön sekä sen kolmelle majatalolle, mutta myöhemmin suurin osa tuotannosta myytiin valtiolle.

Legendan mukaan venäläisen viinan historia alkoi vuonna 1430 Tšudovin luostarissa. Munkki Isidor valmisti oman reseptinsä mukaan ensimmäisen Venäjällä tehdyn viinan. Sana “vodka” esiintyi Venäjän virallisissa asiakirjoissa nykyisessä merkityksessään ensimmäisen kerran 8. kesäkuuta 1751 keisarinna Elisabetin määräyksessä, joka säänteli tislaajien omistusoikeuksia. Vuonna 1866 Venäjän keisarikunnan valtiovarainministerin määräyksellä viinan vakiopitoisuudeksi vahvistettiin 40 %.

Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus sai alkunsa Suomen kieltolain (1913–1933) aikana koko Itämeren alueella. Salakuljetus Itämerellä liittyi hankintoihin Saksasta, Puolasta, Tanskasta, Alankomaista, Unkarista, Tšekkoslovakiasta, Virosta, Memelistä ja Danzigista. Ilmiöllä oli omat sosioekonomiset syynsä, erityisesti rannikkoväestön vaikea tilanne Suomessa, Virossa ja muissa Itämeren maissa suuren talouslaman aikana.

Maustetut viinat ovat tulleet muotiin vasta viime aikoina, mutta todellisuudessa viinoja maustettiin jo aiemmin. Kun tislaus kehittyi 1300- ja 1400-luvuilla, tekniikka oli vielä karkea, eikä alkoholia pystytty puhdistamaan täysin. Siksi siihen jäi sivuaineita ja epämiellyttäviä makuja, ja viinaan lisättiin usein yrttejä ja mausteita.